tiistai, 29. huhtikuu 2008

Zadie Smith: Kauneudesta

Belseyn perheessä tapahtuu muutoksia. Perheen isä, taidehistorian professorina työskentelevä Howard päätyy pettämään vaimoaan. Perheen vanhin poika Jerome suunnittelee häitä Howardin arkkivihollisen, konservatiivi Monty Kippsin tyttären kanssa; kaikkien onneksi naima-aie kuitenkin pian peruuntuu. Perheen opinnoissaan menestyvä ja tomera, mutta pohjimmiltaan epävarma tytär Zora yrittää tehdä vaikutuksen räppäri Carliin. Pikkuveli Levissä elää oikeudenmukaisuuden tunto, joka johtaa odottamattomiin seurauksiin. Olennainen käänne tapahtuu, kun Monty Kipps muuttaa asumaan naapurustoon - ja mikä karmeinta, alkaa luennoida Wellingtonin yliopistossa, jossa myös Howard työskentelee.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kauneudesta kuvailee oivaltavasti akateemisen maailman sosiaalisia pelejä. Suurin hupi on tietenkin kollegan nolaaminen. Yliopistomaailman kuvaus nivoutuu hauskasti perhe-elämästä tarinointiin. Belseyt ja Kippsit joutuvat toistensa kanssa tekemisiin niin yliopistolla kuin kodeissakin, niin julkisen kuin yksityisenkin piirissä.

 

Kauneudesta-teoksessa ehkä parasta on henkilökuvaus. Zora-tytössä yhdistyvät hupaisalla tavalla röyhkeä keinottelu ja viattomuus. Zoralla on oikeudenmukainen luonne, mutta silti hän osallistuu akateemisen maailman mutkikkaisiin sosiaalisiin peleihin, nähtävästi omaa häikäilemättömyyttään täysin tajuamatta.  Zora kauhistuu Howardin kaksinaismoraalia - huomaamatta tietenkään omaansa. Lopulta tyttö kuitenkin palaa tutunomaiseen tasapainoonsa, pääseepä jopa esiintymään armon enkelinäkin.

 

Muutkaan henkilöt eivät ole mitään jäykkiä karikatyyrejä, vaan tuntuvat inhimillisiltä. Lämpimän ironisella kerronnallaan Smith saa akateemisen maailman omaa älyään todistelevat ja toisiaan nokittelevat pyrkyrit näyttämään sangen naurettavilta.

 

Muita Zadie Smithin teoksia en ole vielä lukenut. Niin aion kuitenkin tehdä, enkä vähiten siksi, että Kauneudesta osoittautui kerta kaikkiaan hauskaksi ja mainioksi kirjaksi. Suosittelen!

 

torstai, 24. huhtikuu 2008

Saku Henriksson: Risti ja sateenkaari

Risti ja sateenkaari kertoo herätysliikkeeseen kuuluvan Sakun tarinan. Saku on syvästi uskovainen – ja homo. Ja hän tajuaa, ettei yhdistelmä ole mitenkään mahdollinen, se ei sovi, vaihtoehdot ovat uskon kieltäminen tai <?xml:namespace prefix = st1 ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:smarttags" />oman seksuaalisuuden tukahduttaminen. Konservatiivinen herätysliike ei homoja tai lesboja hyväksy.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Teoksessa on niin uskonnollisen kokemuksen kuin seksinkin – vieläpä homoseksin - kuvausta. Joku voisi pitää tätä karmeana rienauksena. Omasta mielestäni teos tuntuu kertovan varsin realistisesti uskovaisen homoteinin elamästä. Saku joutuu syrjityksi niin herätysliikkeensa piirissä kuin koulussaankin. Kuitenkaan teos ei ole kokonaan synkkäsävyinen, ja loppuakin voisi sanoa onnelliseksi.

 

Kirjalliselta tasoltaan Risti ja sateenkaari ei ole mitenkään erityisen ihmeellinen tai mainittava. Tyyli on melkein kauttaaltaan kompelöä ja liian selittelevää. Jotkut juonenkäänteet tuntuvat sangen epäuskottavilta. Välillä tuntuu, etta Risti ja sateenkaari ei oikeastaan ole kaunokirjallisuutta ollenkaan – sävy on tietyllä tapaa oppimateriaalimainen.

 

Teoksen puutteet eivät  kuitenkaan ole kovin merkittäviä,niihin ei kannata takertua. Vaietun teeman käsittelyä voi pitää ansiona itsessaan. Sakun tunteisiin ja kokemuksiin helppo samaistua, vaikkei uskovainen olisikaan ja seksuaalisuudenkin suhteen kuuluisi ns. valtaväestöön. Teos saa lukijansa ajattelemaan – se onnistuu kysymään, mikä kristinuskossa loppujen lopuksi on keskeistä.

 

Risti ja sateenkaari on saatavilla Finnqueerin sivuilla.

torstai, 24. huhtikuu 2008

Aloitus

Tähän blogiini aion kirjoittaa kirja-arvosteluja. Luen sangen monenlaisia kirjoja, joten blogistanikin tullee monipuolinen, toivottavasti ei kuitenkaan liian sekava. Päivitän blogia aina, kun ehdin. Kommentointi on suotavaa!